Talonkiraamattu ja muita ihmeitä

Viime viikonloppuna kävin siis Tallinnassa. Tapasin äidin ja Jaakon kanssa Kampin keskuksessa töiden jälkeen. Siitä lähdimme porukalla suunnistamaan kohti Linda Linesin terminaalia.

Menomatka Tallinnaan oli melkoista höykkyytystä, sillä Linda Linesin purkki oli melkoisen pieni ja merellä ilmeisesti tuuli hieman tavallista reilummin. Perillä Tallinnassa suunnistimme hotellillemme ihan apostolinkyydillä ja majoittauduimme huoneeseen. Hotelli ei tarjonnut juurikaan luksusta, mutta oli siisti ja suhteellisen vasta remontoitu. Illalla kävimme syömässä hotellin alakerrassa Šeš-bez-nimisessä loistavassa venäläisten suosimassa azerbaidzanilaisessa ravintolassa. Ruoan päälle kävimme vielä käveleskelemässä vanhassa kaupungissa.

Lauantaina tuli nukuttua ehkä vähän liian pitkään, sillä illalla meinasi tulla jo vähän kiire paluumatkalle. Koska hotellin hintaan ei sisältynyt aamupalaa, menimme aamiaiselle hotellin lähellä olevaan loistavaan Narva kohvikiin. Kahvilan sisustus on pysynyt muuttumattomana ilmeisesti vuosikymmenien ajan, kuten myös kuulemma sen ruokalista. Aamupala oli kuitenkin oikein herkullinen ja edullinenkin.

Kohvik Narvan kutsuvan näköinen julkisivu

Mahat täynnä olikin sitten hyvä lähteä tutustumaan Tallinnan kulttuurielämyksiin. Kävin ostamassa R-kioskista talonkiraamatun (talongiraamat=10 kpl vihko ratikkalippuja) ja lähdimme ajelemaan spåralla kohti Kadriorgin puistoa. Puisto itsessään oli oikein sievä ja hyvin hoidettu, myös Kadriorgin linna pihoineen oli oikein nätti.

Puiston perältä löytyi sitten pohjoismaiden ja baltian suurin taidemuseo, KuMu. Suhtauduin museoon aluksi hieman skeptisesti, mutta näyttely osoittautui loppujen lopuksi oikein mielenkiintoiseksi. Museon kaupasta ostin hienon kalenterin, äiti puolestaan hamstrasi mukaan taidekirjoja.

Kunnon kumut!

Taidepläjäyksen jälkeen lähdimme kohti keskustaa. Shoppailin Kaubamajasta itselleni repun, joka tulikin tarpeeseen tuliaisten kannossa. Vanhasta kaupungista löytyi erittäin mielenkiintoinen divari, josta löytyi kaikenlaista mielenkiintoista tavaraa niin neukkuajalta, kuin Viron itsenäisyyden alkutaipaleiltakin. Sinne pitää kyllä päästä toistekin.

Jossain vaiheessa huomasimme, että on aika lähteä takaisin kohti Suomea. Ostimme vielä juomatuliaiset, haimme laukut hotellista ja lähdimme kohti terminaalia. Paluumatka sujui huomattavasti mukavammin, koska laiva oli isompi ja merikin ilmeisesti tyynempi.

Virolaista merenrantaa

Perillä Jaakko tuli meitä vastaan Espan puistoon ja kävimme vielä porukalla syömässä illallista jossain italialaisessa ravintolassa. Tallinnan matka oli kokonaisuudessaan oikein onnistunut ja ajattelin lähteä sinne uudestaan taas tässä jonain viikonloppuna, on se vaan niin huvitav maa ja rahvas!

Sunnuntaina kävimme Jaakon kanssa kiertelemässä kaupungilla. Kävimme katsomassa maisemia Torni-hotellin katolta, ihmettelemässä Hakaniemen Maailmanrauha-patsasta, sekä kahvittelemassa Fredalla miellyttävässä La Vie-kahvilassa.

La Vie

Maanantaina juhlin synttäreitä Päivin, Annan ja Jaakon kanssa. Kävin hakemassa unkarilaistyyppisen Dobos tortan herra Krullan konditoriasta. Kakku oli mitoitettu neljälle-kuudelle hengelle. Siitä olisi kyllä riittänyt syötävää vaikka kahdeksallekin, oli se kyllä niin makeaa. Sain vierailta oikein hauskoja ja mieluisia lahjoja, kiitokset niistä!

Eilen kävimme Päivin kanssa katsomassa elokuva-arkiston Orion-teatterissa Donnerin Jörkan klassikkoelokuvan Hellyys, vuodelta 1972. Elokuva oli loistava! Tai siis lähinnä Jörkan päällikkötason repliikit (tietysti irstaan veltolla Jörkka-aksentilla lausuttuina) saivat minut hykertelemään ja hekottelemaan penkissäni lähes koko elokuvan ajan.

Eilen sain myös tietää, että sain hakemani stipendin unkarin kielikurssille. Hain neljän viikon stipendiä, mutta töistä johtuen ajattelin aluksi, että saa nyt jäädä koko homma. Tarjolla oli kuitenkin myös kahden viikon kurssi. Puhuin asiasta pomoni kanssa ja hän suhtautui kurssiin erittäin myönteisesti. Heinäkuun lopussa lähdenkin siis kahdeksi viikoksi Unkariin! Jihuu!!!

Tänään onkin vähän normaalia lyhyempi työpäivä. Juhannuksesta johtuen lähden töistä jo kahdentoista nurkilla, jonka jälkeen matkani käy junalla kohti pohjoista.