Huomioita elinympäristöstäni

Tulen töihin aina samaa reittiä, ensin ratikalla Oktogon-aukiolle ja siitä loppumatkan kävellen yhden rakennustyömaan ohi. Haluankin jakaa nyt teidän kanssanne kaksi usein työmatkalla ajattelemaani asiaa.

Pari pysäkinväliä ennen Oktogonia on Wesselényi utca-niminen ratikkapysäkki. Hykertelen aina, että tuossapa olisi jollekin uusnatsille hyvä paikka käydä vandalisoimassa pysäkin nimi Horst Wessel utcaksi. Tiedäpä häntä, vaikka täällä sellainen osoite olisi joskus 2. maailmansodan aikaan ollutkin. Huonoa huumoria, mutta päästänpä nyt kuitenkin tällaisenkin sammakon suustani.

Rakennustyömaata sekä työmatkan varrella olevia sivukatujen rapistuneita taloja katsellessani mietin puolestani usein, että tässä kaupungissa on loppujen lopuksi vielä ihan hirveästi todella rapistuneessa kunnossa olevia alueita.

Verrattaessa Budapestiä toiseen entisen Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian pääkaupunkiin, Wieniin, voi vähän tyhmempikin tehdä jotain johtopäätöksiä kommunistisen järjestelmän toimivuudesta käytännössä. Toisen maailmansodan jälkeen maat olivat luultavasti aika lailla samalla viivalla, mutta nykyään siinä missä Wien houkuttelee turisteja keisarillisella loistollaan, on Budapestin ilme monin paikoin vielä kovin harmaa ja rähjäinen.

Onhan tietty täällä Budapestissäkin jo keskeisimpiä paikkoja ehostettu jo hyvinkin upeaan kuntoon, mutta näiltä keskeisimmiltä kaduilta poistuttaessa talot ovat usein aika villin näköisiä. Tässä ihan hiljattain onkin esim. Király utcalta purettu useita vanhoja taloja, jotka olivat ehtineet rapistua niin huonoon kuntoon, ettei niitä ollut enää varaa tai mahdollisuuksia korjata ja ihmiset joutuivat etsimään itselleen uudet kodit. Jos maa ehti rapistua kommunismin pysähtyneisyydessä 45 vuotta, voi tietysti olettaakin että paikkojen laittaminen kuntoon vie myös oman aikansa.

Eipä silti, on mukavaa katsella että nyt kun Unkari on vihdoin jälleen vapaa maa, on heillä halua ja kykyä rakentaa paikkoja uudelleen kuntoon.

Mielestäni nuo rähjäiset sivukadut ovat omalla tavallaan tavattoman kauniita ja romanttisia, mutta ymmärrän toki, että ihmiset jotka asuvat näillä kaduilla eivät välttämättä tuollaista rappioromantiikkaa ymmärrä samalla tavalla. Sitä paitsi Wien alkaa olla jo vähän poroporvarillisen tylsä ja enemmän luultavasti keski-ikäisiä ihmisiä puoleensa vetävä kaupunki. Itse viihdyn paljon paremmin täällä Budapestissä, tämä kaupunki on ihan eri tasolla eloisa!

Loppuun laitan kuvan edellä mainitsemani rakennustyömaan komeista IFA-kuorma-autoista ja lainaan mielestäni aiheeseen oivasti sopivan suomalaisen, alun perin KOM-teatterin esittämän taistolaislaulun sanoja:

”Toveri, mitä odotat? Vielä paljon pitää uudistaa ennen kuin maasi kelpaa.”