Talonkiraamattu ja muita ihmeitä

Viime viikonloppuna kävin siis Tallinnassa. Tapasin äidin ja Jaakon kanssa Kampin keskuksessa töiden jälkeen. Siitä lähdimme porukalla suunnistamaan kohti Linda Linesin terminaalia.

Menomatka Tallinnaan oli melkoista höykkyytystä, sillä Linda Linesin purkki oli melkoisen pieni ja merellä ilmeisesti tuuli hieman tavallista reilummin. Perillä Tallinnassa suunnistimme hotellillemme ihan apostolinkyydillä ja majoittauduimme huoneeseen. Hotelli ei tarjonnut juurikaan luksusta, mutta oli siisti ja suhteellisen vasta remontoitu. Illalla kävimme syömässä hotellin alakerrassa Šeš-bez-nimisessä loistavassa venäläisten suosimassa azerbaidzanilaisessa ravintolassa. Ruoan päälle kävimme vielä käveleskelemässä vanhassa kaupungissa.

Lauantaina tuli nukuttua ehkä vähän liian pitkään, sillä illalla meinasi tulla jo vähän kiire paluumatkalle. Koska hotellin hintaan ei sisältynyt aamupalaa, menimme aamiaiselle hotellin lähellä olevaan loistavaan Narva kohvikiin. Kahvilan sisustus on pysynyt muuttumattomana ilmeisesti vuosikymmenien ajan, kuten myös kuulemma sen ruokalista. Aamupala oli kuitenkin oikein herkullinen ja edullinenkin.

Kohvik Narvan kutsuvan näköinen julkisivu

Mahat täynnä olikin sitten hyvä lähteä tutustumaan Tallinnan kulttuurielämyksiin. Kävin ostamassa R-kioskista talonkiraamatun (talongiraamat=10 kpl vihko ratikkalippuja) ja lähdimme ajelemaan spåralla kohti Kadriorgin puistoa. Puisto itsessään oli oikein sievä ja hyvin hoidettu, myös Kadriorgin linna pihoineen oli oikein nätti.

Puiston perältä löytyi sitten pohjoismaiden ja baltian suurin taidemuseo, KuMu. Suhtauduin museoon aluksi hieman skeptisesti, mutta näyttely osoittautui loppujen lopuksi oikein mielenkiintoiseksi. Museon kaupasta ostin hienon kalenterin, äiti puolestaan hamstrasi mukaan taidekirjoja.

Kunnon kumut!

Taidepläjäyksen jälkeen lähdimme kohti keskustaa. Shoppailin Kaubamajasta itselleni repun, joka tulikin tarpeeseen tuliaisten kannossa. Vanhasta kaupungista löytyi erittäin mielenkiintoinen divari, josta löytyi kaikenlaista mielenkiintoista tavaraa niin neukkuajalta, kuin Viron itsenäisyyden alkutaipaleiltakin. Sinne pitää kyllä päästä toistekin.

Jossain vaiheessa huomasimme, että on aika lähteä takaisin kohti Suomea. Ostimme vielä juomatuliaiset, haimme laukut hotellista ja lähdimme kohti terminaalia. Paluumatka sujui huomattavasti mukavammin, koska laiva oli isompi ja merikin ilmeisesti tyynempi.

Virolaista merenrantaa

Perillä Jaakko tuli meitä vastaan Espan puistoon ja kävimme vielä porukalla syömässä illallista jossain italialaisessa ravintolassa. Tallinnan matka oli kokonaisuudessaan oikein onnistunut ja ajattelin lähteä sinne uudestaan taas tässä jonain viikonloppuna, on se vaan niin huvitav maa ja rahvas!

Sunnuntaina kävimme Jaakon kanssa kiertelemässä kaupungilla. Kävimme katsomassa maisemia Torni-hotellin katolta, ihmettelemässä Hakaniemen Maailmanrauha-patsasta, sekä kahvittelemassa Fredalla miellyttävässä La Vie-kahvilassa.

La Vie

Maanantaina juhlin synttäreitä Päivin, Annan ja Jaakon kanssa. Kävin hakemassa unkarilaistyyppisen Dobos tortan herra Krullan konditoriasta. Kakku oli mitoitettu neljälle-kuudelle hengelle. Siitä olisi kyllä riittänyt syötävää vaikka kahdeksallekin, oli se kyllä niin makeaa. Sain vierailta oikein hauskoja ja mieluisia lahjoja, kiitokset niistä!

Eilen kävimme Päivin kanssa katsomassa elokuva-arkiston Orion-teatterissa Donnerin Jörkan klassikkoelokuvan Hellyys, vuodelta 1972. Elokuva oli loistava! Tai siis lähinnä Jörkan päällikkötason repliikit (tietysti irstaan veltolla Jörkka-aksentilla lausuttuina) saivat minut hykertelemään ja hekottelemaan penkissäni lähes koko elokuvan ajan.

Eilen sain myös tietää, että sain hakemani stipendin unkarin kielikurssille. Hain neljän viikon stipendiä, mutta töistä johtuen ajattelin aluksi, että saa nyt jäädä koko homma. Tarjolla oli kuitenkin myös kahden viikon kurssi. Puhuin asiasta pomoni kanssa ja hän suhtautui kurssiin erittäin myönteisesti. Heinäkuun lopussa lähdenkin siis kahdeksi viikoksi Unkariin! Jihuu!!!

Tänään onkin vähän normaalia lyhyempi työpäivä. Juhannuksesta johtuen lähden töistä jo kahdentoista nurkilla, jonka jälkeen matkani käy junalla kohti pohjoista.

Karhupuiston boogie woogie

Kuten suunnittelinkin, perjantaina menin puistoon ulkoilemaan töiden jälkeen. Anna tuli mulle kylään ja päätimme mennä nauttimaan aurinkoisesta ilmasta Ympyrätalon taakse Tokoinrantaan. Jossain vaiheessa myös Annan kaveri Jenna liittyi seuraamme ja jatkoimme illanviettoa asunnollani. Tokoinranta oli kyllä muuten ihan mukava istuskelupaikka, mutta tuntui siltä kuin koko Helsingin alueen rappioalkoholistit ja muut hörhöt olisivat kokoontuneet samaan paikkaan. Pikaisen googlauksen perusteella havaitsin, että ongelma on ilmeisen tunnettu. Ehkä ensi kerralla voisi mennä johonkin porvarillisempaan rantaan istuskelemaan ja välttää puli-arskat. Kalliosta jatkoimme Annan kämpälle ja sieltä sitten Lost and Foundiin. Lostari vaikutti ihan hauskalta paikalta, vois käydä vaikka toistekin.

Anna ohjeistaa Jennaa paikalle

Lauantai-aamupäivästä kokoonnuimme Annan kanssa uudestaan ja lähdimme Hietsun rantaan aurinkoa ottamaan. Ilma oli ihan mainio ja sopi hommaan täydellisesti. Ehkäpä hieman liiankin täydellisesti, sillä poltin huomaamatta itseni siinä päivää paistatellessa. Eikö ihminen koskaan opi?

Iltapäivästä armeijakaverini, kersantti Tervo tuli Mäntsälästä tänne Helsinkiin. Kävimme Mikko-sedällä Oulunkylässä saunomassa ja pyykitkin tulivat samalla pesaistuksi. Saunoessa rupattelimme niitä näitä niin armeijasta, kuin armeijan jälkeisestäkin elämänmenosta. Joskus kymmenen nurkilla palasimme keskustaan, heitimme saunakamppeet kuivumaan kämpille ja lähdimme kohti Helsingin yötä. Kävimme Helmessä moikkaamassa Annaa, jonka jälkeen menimme katsomaan menoa Zetoriin, jossa ei ainakaan tarvinnut tuntea oloaan liian vanhaksi. Baari oli nimittäin enemmän keski-ikäisten ihmisten suosiossa. Jäimme sinne loppuillaksi siitä huolimatta. Kotimatkalla tuli jutusteltua monenkinlaisen mielenkiintoisen ja/tai huvittavan tyypin kanssa ja jopa pidettyä omat jatkot Pitkänsillan kupeessa, puistonpenkiltä valkenevaa aamua katsellen.

Sunnuntaina käytiin ostoksilla Itäkeskuksessa. Matti löysi kesävaatteita ja minä yhden Almodóvarin leffan. Itäkeskus on kyllä ihan hyvä shoppailupaikka jos on hakemassa esim. vaatteita, eikä jaksa kierrellä kaupungilla etsimässä vaatekauppoja. Löytyvätpähän tuolta helposti saman katon alta. Loppuilta menikin sitten ihan lepäillessä.

Den gamla räven i metro

Eilen piti sitten taas palata arkeen ja työhön. Töiden jälkeen kävin loistavassa wieniläiskahvilassa Krulla’sissa Fredrikinkadulla. Tarjolla oli monennäköisiä herkkuja ja aitoa itävaltalaista Meinlin kahvia. Olisin ottanut kahvin kanssa unkarilaista klassikkoa Dobos tortaa, mutta sitä ei tällä kertaa löytynyt vitriinistä. Korvikkeeksi kelpasi hyvin klassikoiden klassikko Sacher-kakku. Kallistahan kahvittelu oli kyllä, cappucino ja pala kakkua yhteensä 7,40 euroa, mutta täytyy kyllä sanoa että kyseessä olivat ehkä parhaat koskaan Suomessa nauttimani kakkukahvit. Pöytiintarjoilu kuului luonnollisesti asiaan, kuten kunnon kahvilassa kuuluukin. Mainittakoon unkarilaisen keittiön ystäville, että tarjolla oli myös herkullisen näköistä Eszterházy-kakkua. Ehkä kallis hintataso on hyväkin juttu, muuten tuolla tulisi varmasti käytyä liian usein kaloreita keräämässä. On se vaan kiva, että täällä Helsingissä on kaikenlaista tarjontaa ihan eri tavalla kuin Oulussa! Nyt jo tympii ajatus siitä, että Ouluun on vielä pakko palata. Mur!

Kahvittelun jälkeen ampaisin Oulunkylään ja hain pyykit kuivumasta. Pyykkikassi kourassa kävin palatessa vielä vähän käveleskelemässä Kallion kulmilla. Sitten kello olikin jo lähes nukkumaanmenon verran.

Kallion kulmilla

Ensi viikonlopuksi varasin äidille ja itselleni Tallinnan reissun. Laiva Tallinnaan lähtee perjantaina klo 18 ja takaisin olisi tarkoitus tulla lauantai-illaksi. Tällä kertaa hoksasin kääntyä matkoissa Linda Linesin puoleen, joiden nopeilla aluksilla Helsinki-Tallinna välin pitäisi kestää vain puolisentoista tuntia. Huoneen vuokrasin puolestaan g9-hotellista, jossa kahden hengen standardihuone maksoi 44 euroa. Odotankin jo suurella innolla loppuviikkoa ja Tallinnan tunnelmia!

Herra Helsingin herra

Tässäpä sitten sitä lupaamaani juttua! Muutin siis kesäksi työn perässä tänne Helsinkiin ja ainakin tässä vaiheessa tämä päätös vaikuttaa oikein hyvältä. Viikon viimeinen työpäivä alkaa olla kohta lopuillaan ja itse vanha kettu pääsee siis hetken päästä viikonlopun viettoon.

Kotikatu

Tulin tänne viime lauantaina. Keskiviikkoon asustelin Mikko-sedän luona Oulunkylässä, josta muutin sitten tuohon keskustan kupeeseen Kallioon, josta minulla on oma pikku yksiö vuokrattuna Kallion kirkon läheltä. Tarkempi osoitteeni on Siltasaarenkatu 15 C 81, 00530 Helsinki, jos vaikka joku haluaa minulle kirjoitella. Kämpän sijainti on minulle lähes täydellinen. Metroasema on tosi lähellä kämppää ja metrolla pääsee ihan työpaikan eteen. Lisäksi asunto on niin lähellä keskustaa, että olenkin ottanut tavakseni kävellä töistä kotiin.

Kun kolmatta linjaa takaisin näin kuljen...

Helsinkiin mukautuminen ei vaatinut ihmeitä. Kaupunki on tällä hetkellä oikein kaunis ja kesäinen, sekä Ouluun verrattuna ah, niin ihanan kaupunkimainen. Budapestiin verrattuna tämä taas on huvittavan pieni ja jotenkin sympaattinen minipääkaupunki. Budapestiin on kyllä ollut viime aikoina vähän ikävä, mutta kyllä täälläkin on ihan kivaa. Kun Oulussa ei ole mitään, täällä on sentään jotain... No ei sentään, tänä kesänä olisi Oulussa ollut ensimmäistä kertaa kaikki opiskelutoverit paikalla koko kesän, Oulunkin kesästä olisi siinä mielessä voinut tulla ihan mukava. Aika tyypillistä on, että tällaisena kesänä sitten minä satun saamaan töitä Helsingistä juuri sinä kesänä. En silti valita, jospa ne pojat tulisivat vaikka morjenstamaan vanhaa miestä tänne jonain viikonloppuna.

Töissä olen kokenut käydä kahdeksasta neljään. Oikeastaan olen yrittänyt tehdä vähän ylitöitäkin, niin kertyisi sitten juhannusviikolle sen verran plussaa, että voisi torstaina lähteä hyvissä ajoin puksuttelemaan kohti pohjoista. Työtehtäviä minulle on kesän mittaan luvassa montaakin eri sorttia. Tällä hetkellä painiskelen erään yritysten välisessä sähköisessä tiedonsiirrossa käytettävän tekniikan parissa. Tiistaina meillä oli työporukalla semmoinen yhdistetty virkistys- ja koulutuspäivä Espoossa, jossa sitten loppuillasta saunottiin porukalla ja sen sellaista. Ensivaikutelmat työkavereista ovatkin ihan leppoisat ja mukavat.

Tälle viikonlopulle minulla ei ole mitään huimia suunnitelmia. Kävin tänään Annan kanssa lounaalla ja sovimme että tehdään jotain hauskaa yhdessä tänään. Esimerkiksi puistossa hengailu ja päivän paistattelu ei kuulostaisi yhtään hullummalta. Huomenna ajattelin käydä Mikko-sedällä vähän pesemässä pyykkiä ja saunomassa.

Ensi perjantaina lähden suoraan töistä Tallinnaan touhuilemaan. Tarkoitus olisi olla perillä yksi yö ja palata Suomeen lauantai-illaksi. Kesän mittaan ajattelin käydä myös ainakin Tukholmassa ja Pietarissa, kun kerran taas on päässyt pois sieltä Euroopan pohjoiselta reuna-alueelta sivistyksen pariin. Jaahans, jatkanpa taas työntekoa. Loppuun laitan vielä kuvan Hakaniemen kauppahallin äärettömän hienosta valomainoksesta!

Blogin kirjoittelu jatkuu, tällä kertaa kotoisasta pääkaupungistamme

Kuten monet teistä jo tietävätkin, sain töitä Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE RY:ltä Helsingistä ja sen myötä muutin sitten tänne pääkaupunkiin. Ajattelin jatkaa blogin kirjoittelua täältä, koska oletan että täällä kesän mittaan voisi tapahtua jotain raportoinnin arvoista. Nyt ei ehdi kirjoittaa pidemmästi, mutta uutta juttua on luvassa lähipäivinä.